Oulun kauppakamarin mielestä kuljetustuen avulla Pohjois- ja Itä-Suomessa toimivat pk-yritykset saadaan samalle viivalle etelämpänä toimivien yritysten kanssa. Tuki ei vääristä kilpailua, eikä se nykyisin myöntämisperustein edes saata alueemme yrityksiä samalla viivalle etelän yritysten kanssa. Etäisyydestämme ja siitä johtuvien kuljetuskustannusten kautta jää vielä kilpailuetua Keski- ja Etelä-Suomen yrityksille, kauppakamari toteaa.

Uusina kansallisina haasteina on lisäksi tullut vuoden sisällä ilmenneet metsäteollisuuden rakennemuutosasiat. Voisiko kuljetustuki olla osaltaan lääke tuon toimialan ongelmiin keinoja mietittäessä? Tuskin tuon alan muutospaineita on vielä kokonaisuudessaan nähty ja kyllä isotkin yritykset mittaavat eri toimintaympäristövaihtoehtoihin liittyen myös taloudellisten kompensaatioiden määrää, kauppakamari toteaa.

Nykyinen kuljetustukijärjestelmä päättyi vuoden 2007 lopussa, mutta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut sen jatkamista vuodesta 2008 eteenpäin. Tavoitteena on, että kuljetustukijärjestelmä olisi voimassa vuoden 2013 loppuun.

Oulun kauppakamari on taistellut asian puolesta aina kun kuljetustukijärjestelmän kulloinenkin voimassaoloaika on ollut lopuillaan, ja aina asiassa on päästy elinkeinoelämän kannalta hyvään loppuratkaisuun. Nyt ministerivaliokunnan yllä kerrotulle linjaukselle haetaan vielä EU komission hyväksyntää, mutta todennäköisesti Suomen esitys hyväksytään.

Oulun kauppakamari näkee asian etenevän toisaalta siis hyvin (ja olemme tietoisia Oulun yliopiston tuoreesta kuljetustukea käsitelleestä tutkimuksesta KTM:lle), mutta on keskuudessaan myös listannut yhdessä yritysten kanssa kuljetustukijärjestelmän kehittämiseksi muutamia huomioita.

Kiperin asia, joka Suomen kuljetustukeen liittyy verrattaessa Ruotsin vastaavaan järjestelmään on sen rahallinen määrä. Eri selvitysten mukaan Ruotsissa tukea myönnetään, johtuen tuen piiriin luettavista yrityksistä ja tuen myöntämisperusteista, noin kymmenkertainen määrä. Suomen 2008 budjetissa kuljetustuelle on päätetty osoittaa tasan 5 miljoonaa euroa. Oulun kauppakamarin mielestä kuljetustuen osuutta budjetissa tulisi nostaa jo tuolla perusteella. Toisaalta seuraavat kehittämisideat ja argumentit tuovat tuen nostolle tarkempia näkökulmia;

• Polttoaineiden nousu on saanut pohjoissuomalaiset yritykset entistä tukalampaan asemaan, tarvitaan korotuksia jotain kautta: myöntämisehdoissa olevien minimikilometrien pudottaminen 150 km:iin tai nykyisillä kilometriehdoilla niille laskettavan tukiprosentin korottaminen. Vähintään tarvitaan kuljetustukeen korotusta kustannusindeksikehityksen/km verran.
  
  
• Järjestelmään liittyvä satamatoimintojen tuki, joka vaikuttaa myös tukeen oikeuttavan minimikuljetusmatkan lyhenemiseen alle 101 km:iin, tunnetaan huonosti. Kuljetustuesta tulisiolla valtion puolelta oma yrityksille tarkoitettu esite.
  
  
• Olisiko löydettävissä uusia ideoita varustamojen/satamamaksujen/väylämaksujen/tyhjien konttikuljetusten kuljetustuelle, joka aktivoisi pohjoisen satamien kautta kulkevaa liikennettä.
  
  
• Konsernitulkinnan käytännön muuttaminen kuljetustuessa siten, että konsernin sisäiset kuljetukset eivät oikeuttaisi tukeen, mutta markkinoille menevien tuotteiden kuljetukset kuuluisivat tuen piiriin. Nykyisellään konserneissa aivan yksittäisinä yhtiöinä ja omaa bisnestä tekevät yksiköt rajataan tuen ulkopuolelle johtuen yrityksen hallinnollisista kuvioista. Kuitenkin ne sijaitsevat toisistaan erillään, toimivat itsenäisesti ja sijaitsevat kaukana markkinoista, vaikka eivät tukea saakaan. Oulun kauppakamari ehdottaa kuljetustukea kehitettävän siis niin, että konsernin ulkopuoliseen liikevaihtoon liittyvä kuljetus saatettaisiin tulevaisuudessa tuen piiriin tai ne yhtiöt konsernissa, joissa konsernin sisäinen liikevaihto on vähäistä.
  
  
• Kuljetustuen piiriin hyväksyttävien tuotteiden listauksen tarkastaminen eri teollisuuden toimialojen osalta. Sahateollisuudessa ja muussa mekaanisessa puuteollisuudessa sivutuotteiden hyväksyminen tuen piiriin (hake, pelletti, kutteri jne) olisi linjassa myös Suomen biopolttoaineiden käytön lisäämistä olevan politiikan kanssa.
  
  
• Voiko kuljetusten ympäristöystävällisyyden tarkastelun kautta löytää palkitsevaa, korkeamman kuljetustuen muotoa? Entä tuotteen jalostusarvon kautta? Kuitenkin siten, ettei kuljetustuen minimitaso heikkene.
  
  
• Kuljetustuen myöntämisperusteiden laajentaminen siten, että liiketoimintaan liittyvän henkilömatkustamisen osalta voitaisiin tukea myöntää sellaisilla paikkakunnilla toimiville yrityksille, joissa lentoyhteydet heikkoja tai korkeiden hintojen kautta eriarvoiseen asemaan saattavia. Tuella kompensoitaisiin matkustuskustannuksia.

Oulun kauppakamari esittää siis edellä esille nostettujen kehittämiskohteiden selvittämistä Työ- ja elinkeinoministeriössä. Tiedossamme on se, että kansallisen kuljetustuen tulee olla valtiontukimuotona linjassa EY:n valtiontukisääntöjen kanssa ja että tukiohjelmasta pitää ilmoittaa EU:lle. Suomella voi kuitenkin olla uudessa kuljetustukiesityksessä uutta sisältöä ja laajuutta, koska Ruotsikin osaa omassa kuljetustukijärjestelmässään ajaa sen piiriin isompia yrityksiä ja muuten laajempaan tukimuotoon liittyviä myöntämisperusteita.

Oulun kauppakamari näkee kuljetustuen kehittämisessä tärkeinä näkökulmina sen, että kauempana Etelä-Suomen markkinoita ja vientimarkkinoita toimivat yritykset pääsevät tasavertaisempaan asemaan siellä toimivien yritysten kanssa ja toiseksi ettei Ruotsille anneta tämän tukimuodon kautta turhaa kilpailuetua.

Lisätietoja;

Jaakko Okkonen
Toimitusjohtaja
Oulun kauppakamari
Puh. 040-5464732

« Takaisin